tiistai 15. joulukuuta 2015

Tahaton teaseri

Koska tietooni ei ole saatettu kännykkäbloggauskokeiluni epäonnistuneen ja hermonikin vielä jotenkin kestävät, sama meno jatkuu!

Tässäpä heti ensi alkuun ne lupaamani aula- yms. kuvat:

Vihreä maili. Käytävä huoneeseemme vain jatkuu, ja jatkuu...

Ja tässäpä syy siihen. Missä huoneemme sijaitseekaan, ellei aivan vastakkaisella puolella hissistä katsottuna?





Toisin kuin hissikuvaan väkisin ilmestyneestä asustani voisi päätellä, emme lähteneet tänään päiväksi eräjormailemaan vuoristoon. Ei, vaan suuntasimme Berliinin suurimpaan eläintarhaan.

Koska kaikki eläimet olivat hassuja ja lutuisia ja koska kymmenien kuvien ja videoiden lataaminen puhelimella blogiin ylittäisi jo sietokykyni rajat, aion omistaa tälle visiitille myöhemmin oman postauksensa. Ennen tätä eeppistä aika-paikka-jatkuvuuden rikkomista ajattelin kuitenkin luonnehtia päivää ihan yleisesti!

Eläintarhassa vietimme arviolta nelisen tuntis, minkä jälkeen suuntasimme nostalgiamielessä lähimmälle nuudelipaikalle.
Tässä Wien vei kyllä voiton.
Alkuillasta harhailimme lähinnä aikaa tappaaksemme lähimmälle joulutorille, mutta voi veljet... Siinäpä olikin nähtävää vaikka useammallekin päivälle. En ole aiemmin täysin noista hössöttämistä ihan tajunnutkaan... Vaan tästäkin siis lisää lähitulevaisuudessa!

Hehe, mikä jännitysnäytelmä tästä onkaan muodostumassa...

Viimeistelimme nostalgiatripin piipahtamalla pubissa Magnersia juomassa. Tämä täysin looginen suunnitelma lähti alun perin tarpeesta paeta kylmää sisälle jäisen juoman äärelle, mutta osoittautuikin sitten äärimmäisen kannattavaksi: lähtiessämme harhailimme vahingossa väärään suuntaan ostarin sisällä ja päädyimme turisti-infoon, jossa kaupattiin tiettyjen nähtävyyksien lippuja kaksi yhden hinnalla. Niinpä aikani hintoja ja kohteita myyjän kanssa funtsittuani minulla on nyt liput sekä paikalliseen  Sea Lifeen että Dungeoniin.

Erityisesti jälkimmäinen saattaa tosin näin jälkiviisautena osoittautua melko huonoksi ideaksi. Tai siis...

Sanotaan nyt vaikka näin, että ainakin kauhuleffojen osalta sietokykyni on luokkaa Corpse Bride.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti