sunnuntai 27. elokuuta 2017

Loppusuoralla

Heipä hei.

Lyhyenä, puolitoistakätisesti kirjoitettuna tiedonantona ilmoitan seuraavaa: pääsin sairaalasta kotiin jo viime viikon perjantaina, kaksi päivää leikkaukseni jälkeen. Nyt minulla on Wienistä ikuisena matkamuistona sekä turvatarkastuksissa hälyttävä metalli-implantti että todennäköisesti melko erottuva arpi, jonka uskon tulevaisuudessa toimivan loistavana jäänmurtajana.

"Mitä kädellesi tapahtui?".

"Liukastuin ja kaaduin Tonavaan, eipä sen kummempaa."

Toisin sanoen olen ystäväni linjoilla siinä, että arpi vain lisää luonnetta. Etenkin, kun oletan käteni vielä joskus toimivan muuten moitteetta - ja jos ei, niin olen jo huomattavasti kätevämpi vasemman käteni käyttelyssä. Käsialatreeninä kirjoitin viime viikolla useasti ministeriön naapurini toteamuksen viime kesältä: Elle on kova jätkä. Muutaman kerran se muistutti jo melkein toisluokkalaisen käsialaa eskarilaisen sijaan.




Töihin palasin työtovereideni lievästä vastustuksesta huolimatta jo viime maanantaina. Kuten alla oleva kuva alkuviikolta havainnollistaa, työnteossani on silti omat ilmeiset hankaluutensa, jotka luonnollisesti heijastuvat myös tänne blogiin.


Mutta nyt iloisiin uutisiin: tikkini poistetaan tiistaiaamuna, minkä jälkeen saan ymmärtääkseni siirtyä käyttämään kipsiä vain yöaikaan. Kuvittelen siis palailevani blogini pariin ainakin lyhyesti viimeistään viikon sisällä.

Pikaisiin päivityksiin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti